Kasvainten kirurgia

LUOMEN POISTO

Pigmenttiluomet ovat tavallisia ja niitä on meillä kaikilla. Suoritan luomenpoistoja kaikista paikoista veitsellä, kyretoimalla tai CO2 -laserilla.

Milloin luomi tulisi poistaa?

Ihosyövät ovat yleisiä, joten ihoa ja sen muutoksia on syytä seurata itse. Kaikkia ihon luomia tai muita nystermiä ei tietenkään ole tarpeen poistaa. Alkuvaiheessa oleva melanooma saattaa kuitenkin näyttää samankaltaiselta kuin pigmenttiluomi.


Mikäli ihomuutoksen luonteesta on epäselvyyttä tai huolta, sitä on aina syytä tulla näyttämään asiaan perehtyneelle ammattilaiselle.


Pigmenttiluomen poistoa on syytä harkita, jos

  • väri on muita luomia tummempi tai musta
  • luomi on kirjava ts. siinä on useita eri tummuusasteita
  • rajat ovat epätarkat
  • luomi on kasvanut tai ilmaantunut nopeasti
  • pinta rikkoontuu tai vuotaa verta itsestään
  • luomi sijaitsee paikassa, jossa se hankautuu rikki
  • luomi häiritsee esteettisesti
  • epäselvyys muutoksen luonteesta vaivaa mieltä

Iholle kehittyy iän myötä erilaisia pieniä nystermiä, jotka eivät ole pigmenttiluomia.Yleisiä hyvänlaatuisia ihokasvaimia ovat mm. rasvaluomet, fibroomat, talirauhasten liikakasvu, tukkeutuneet ihorauhaset jne.

Tämän lisäksi iholle saattaa kehittyä syövän esiasteita, jotka yleensä on syytä hoitaa, etteivät ne laajene tai muutu pahanlaatuisiksi. Ihosyövän yleisin esiaste on aktiinikeratoosi.


Yleisiä pahanlaatuisia ihokasvaimia melanooman lisäksi ovat basaliooma eli tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä. Ne eivät yleensä sisällä pigmenttiä. Ihokasvaimen poistoa tulisi harkita, jos

  • pinta rikkoontuu ilman selvää syytä
  • iholle ilmaantuu itsestään haavauma, joka ei parane tai uusiutuu
  • muutos on ilmaantunut nopeasti tai kasvaa
  • pinta hajoaa toistuvasti vaatteiden hankauksen tai esim. parranajon seurauksena
  • kasvain haittaa esteettisesti
  • epäselvyys kasvaimen luonteesta vaivaa mieltä

Miten ihokasvain poistetaan?

Luomet poistetaan tavallisimmin veitsellä, jolloin haava suljetaan ompelemalla.Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa. Myös laserilla tapahtuva poisto on mahdollinen. Pinnalliset ihomuutokset, kuten rasvaluomet, voidaan poistaa jäädyttämällä tai kyretoimalla (tangentiaalisesti ”höyläämällä”).

Ihokasvaimen poistossa on erittäin tärkeää, että muutos lähetetään patologille tutkittavaksi, jos siinä on epäilyttäviä piirteitä. Varsinkin pigmenttiluomet tulee aina tutkia.

Luomenpoistoaikani ovat 30 minuuttia, missä ajassa ehtii yleensä poistaa 3-4 luomea.

Kirurgisen luomen poiston jälkeen ompeleita pidetään 5-7 vuorokautta. Laserilla tehdyssä poistossa ompeleita ei ole, teippiä pidetään 5 vuorokautta.

IHOSYÖPIEN HOITO


Mikä on ihosyöpä?

Ihosyöpä on ihon pahanlaatuinen kasvain. Ihosyövät ovat kaikkein yleisimpiä syöpiä. Niiden esiintyvyys on valitettavasti lisääntymässä.


Syinä ihosyöpien kasvavalle määrälle on pidetty väestön lisääntynyttä altistusta auringon ultraviolettisäteilylle ja otsonikerroksen ohentumista.

Ihosyöpiä on useita lajeja, ja ne käyttäytyvät eri tavoin.

Olen perehtynyt ihosyöpien hoitoon ja hoitanut niitä vuodesta 2003.

Miten ihosyöpä hoidetaan?

Ihosyöpien hoito on lähes aina kirurginen. Alkuvaiheessa olevissa ihosyövissä riittää leikkaus, jossa syöpä poistetaan riittävällä terveen kudoksen reunuksella. Reunuksen leveys riippuu syöpätyypistä.


Kasvojen alueella on erittäin tavallista, että poiston seurauksena syntyy ihopuutos, jota ei voida sulkea suoraan. Tuolloin tarvitaan joko ihonsiirto tai nk. plastiikkakirurginen kieleke. Kielekekorjaus tai ihonsiirto tehdään syövän poiston yhteydessä.

Ihonsiirrossa otetaan tervettä ihoa huomaamattomasta paikasta, esimerkiksi korvan takaa.Ottokohta suljetaan suoraan. Ihonsiirre ommellaan ihosyövän poistokohtaan.

Kielekekorjauksessa käännetään ihoa alueelta, jossa sitä on, alueelle, jossa sitä tarvitaan. Arvet pyritään aina sijoittamaan niin, että ne ovat huomaamattomissa esim. kasvojen luonnollisissa poimuissa.

Ihosyöpäleikkaukset tehdään lähes aina paikallispuudutuksessa.


Millainen on ihosyövän ennuste?

Yleisesti voidaan sanoa, että alkuvaiheessa todetut ihosyövät ovat ennusteeltaan hyviä ja hoito parantavaa. Uusiutuneissa tai pitkään kasvaneissa syövissä ennuste on huonompi.


Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että uuden tai epäilyttävän ihomuutoksen ilmaantuessa potilas hakeutuisi näyttämään sitä ihokasvaimiin perehtyneelle asiantuntijalle.



Tavallisimmat ihosyövät eli ihon pahanlaatuiset kasvaimet

Tyvisolusyöpä eli basaliooma

Tyvisolusyöpä eli basaliooma on kaikkein yleisin pahanlaatuinen kasvain. Sitä voi esiintyä jo noin 30 ikävuodesta lähtien, vanhemmilla ihmisillä enemmän. Basaliooma sijaitsee useimmiten ihoalueilla, jotka saavat paljon aurinkoa. Se ilmenee usein sileäpintaisena nystermänä, vallireunaisena kohoumana tai haavaumana, joka ei parane. Basaliooma ei yleensä sisällä pigmenttiä.


Basaliooma kasvaa paikallisesti kontrolloimattomasti sekä leveys- että syvyyssuunnassa. Basaliooman ennuste on kuitenkin erittäin hyvä, koska se ei tyypillisesti lähetä etäpesäkkeitä. Hoitona on lähes aina leikkaus. Syntyneeseen ihopuutokseen tehdään usein kielekekorjaus tai ihonsiirto. On harvinaista, että basaliooma uusii, jos kirurginen hoito on ollut riittävä. Uusiutuneissa basalioomissa tarvitaan usein laajempia leikkauksia.

Okasolusyöpä

Okasolusyöpä on yleinen ihosyöpä, jota ilmenee erityisesti vanhemmilla ihmisillä. Sekin sijaitsee tavallisesti ihoalueilla, jotka ovat altistuneet paljon auringolle. Okasolusyöpä on tyypillisesti karhea, ihosta kohollaan oleva muutos, joka haavautuu ja rikkoutuu itsestään. Okasolusyöpä ei yleensä sisällä pigmenttiä.


Ennuste riippuu syövän syvyydestä ja siitä, kuinka agressiiviselta se näyttää mikroskooppisesti. Hoitona on leikkaus, jossa tarvitaan suuremmat terveen kudoksen reunukset kuin basalioomassa. Keskimäärin okasolusyövän ennuste on hyvä ja uusiutuminen vähäistä.

Syvä tai agressiivinen okasolusyöpä voi kuitenkin lähettää etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin, jolloin tarvitaan varsinaisen kasvaimen poistoleikkauksen lisäksi nk. vartijasolmuketutkimus. Vartijasolmuketutkimuksella selvitetään mahdollinen levinneisyys imusolmukkeisiin. Mikäli levinneisyyttä on, poistetaan kaikki kyseisen alueen imusolmukkeet.

Melanooma

Melanooma on yleinen ihosyöpä, jota ilmenee kaikenikäisillä. Esiintyvyys lisääntyy kuitenkin iän myötä. Melanooma on tyypillisesti tummaa tai mustaa pigmenttiä sisältävä, epätarkkarajainen ja nopeasti kasvava muutos. Se ei välttämättä ole ihosta koholla. Melanooma kasvaa erityisesti syvyyssuuntaan. Syvät melanoomat lähettävät usein etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.


Ennuste riippuu siitä, kuinka syvä melanooma oin todettaessa ja onko imusolmukkeissa etäpesäkkeitä. Hoito on kirurginen, kasvojen alueella tarvitaan lähes aina kielekorjauksia tai ihonsiirteitä. Pinnallisissa melanoomissa riittää pelkkä kasvaimen poistoleikkaus. Pinnallisten melanoomien ennuste on hyvä ja uusiutuminen harvinaista.

Keskisyvissä ja syvissä melanoomissa tehdään aina vartijasolmuketutkimus. Mikäli imusolmukkeissa on etäpesäkkeitä, poistetaan kyseiseltä alueelta kaikki imusolmukkeet.

IHOSYÖPIEN ESIASTEIDEN HOITO

Ihosyöpien esiasteet tarkoittavat ihomuutoksia, jotka ovat vielä hyvänlaatuisia, eivätkä siten koskaan lähetä etäpesäkkeitä. Jatkaessaan kasvua ne saattavat kuitenkin muuttua pahanlaatuisiksi. Ihosyöpien esiasteet tulisi poistaa syöpäriskin vähentämiseksi.


Aktiini- eli solaarikeratoosi

Aktiini-eli solaarikeratoosi on ihon okasolusyövän esiaste. Hoidan aktiinikeratoosit tavallisesti leikkauksella. Mikäli aktiinikeratoosi sijaitsee kasvoissa, on se paras hoitaa CO2-laseroinilla, jolloin ei jää arpia.

Morbus Bowen

Morbus Bowen (lyhenne Mb Bowen) on okasolusyövän esiaste, joka on jo lähellä muuttumista syöväksi. Poistan Morbus Bowenin aina leikkauksella.

Dysplastinen luomi

Dysplastinen luomi on pigmenttiluomi, joka on usein tumma ja epätarkkarajainen. Dysplastinen luomi saattaa muuttua melanoomaksi, minkä vuoksi se on aina syytä poistaa kirurgisesti, riittävällä laajuudella.


Melanoma malignum in situ

Melanoma malignum in situ on melanooman esiaste, joka ei vielä kuitenkaan lähetä etäpesäkkeitä. Jatkaessaan kasvua se kuitenkin muuttuu melanoomaksi. Melanoma in situ on aina poistettava kirurgisesti, riittävällä laajuudella.

PEHMYTKUDOSKASVAINTEN HOITO

Erilaiset pehmytkudoskasvaimet ovat hyvin yleisiä. Ne ovat lähtöisin rasva-, side-, lihas-, tai tukikudoksesta, verisuonista tai hermoista. Suurin osa pehmytkudoksen kasvaimista on onneksi hyvänlaatuisia.

Pahanlaatuisia pehmytkudoksen kasvaimia eli pehmytkudossarkoomia on Suomessa kuitenkin noin 150 vuodessa.

Pehmytkudoskasvainten diagnostiikassa onkin erittäin tärkeää selvittää kasvaimen tyyppi, ennen kuin sen poistoon ryhdytään.

Olen erikoistunut pehmytkudoskasvainten hoitoon ja tehnyt tutkimusta pehmytkudoskasvaimista vuodesta 1998.


Hyvänlaatuiset pehmytkudoskasvaimet

Hyvänlaatuista pehmytkudoskasvainta ei yleisesti ottaen ole välttämätöntä poistaa, mikäli se ei aiheuta oireita. Muutoksen laatu täytyy kuitenkin aina selvittää, jotta voidaan olla varmoja hyvänlaatuisuudesta. Mikäli kasvain aiheuttaa oireita, esim. hermon pinnetilaa, painon tunnetta, hankausta, esteettisen haitan tms., on se järkevintä poistaa kirurgisesti.


Tavallisia hyvänlaatuisia pehmytkudoksen kasvaimia:
  • Lipooma eli rasvakudoksen hyvänlaatuinen kasvain
  • Aterooma eli talirauhaskysta
  • Schwannooma eli hyvänlaatuinen hermotupen kasvain
  • Jättisolutuumori
  • Hemangiooma eli hyvänlaatuinen verisuonikasvain
  • Fibromatoosit

PEHMYTKUDOSSYÖVÄT ELI SARKOOMAT

Pehmytkudossarkooma on harvinainen syöpä. Uusia tapauksia ilmenee Suomessa noin 150 vuodessa. Pehmytkudossarkooma saa alkunsa rasva-, side-, lihas-, tai tukikudoksesta, verisuonista tai hermoista. Sarkoomia ja niiden erilaisia alatyyppejä on kymmeniä. Pehmytkudossarkoomat jaetaan pahanlaatuisuusasteensa perusteella ryhmiin I-IV. Ryhmät I-II ovat nk. low grade -kasvaimia, jotka eivät yleensä lähetä etäpesäkkeitä ja ennuste on hyvä. Ryhmät III-IV ovat high grade -kasvaimia, jotka ovat agressiivisempia ja lähettävät usein etäpesäkkeitä.

Suurin osa pehmytkudossarkoomista sijaitsee raajoissa. Kasvain sijaitsee useimmiten syvällä ja potilas huomaa ensimmäiseksi oireettoman patin, joka kasvaa joskus nopeastikin. Kasvaessaan suureksi patti alkaa aiheuttaa paineoireita.

Pehmytkudossarkoomien diagnostiikka on hankalaa niiden harvinaisuuden vuoksi. Oikea diagnoosi ennen leikkausta on kuitenkin äärimmäisen tärkeää ennusteen kannalta.

Sarkoomaa epäiltäessä tulisi potilas aina kiireellisesti lähettää sarkoomien hoitoon perehtyneelle kirurgille. MRI -tutkimus ja paksuneulanäytteet kuuluvat rutiinina sarkoomien diagnostiikkaan. Hoito suunnitellaan yhdessä asiaan perehtyneen kirurgin, syöpätautilääkärin, radiologin ja patologin yhteistyönä.

Pehmytkudossarkoomien hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Leikkaushoitoon yhdistetään usein sädehoito, joko ennen tai jälkeen leikkauksen riippuen kasvaimen tyypistä, koosta ja saavutetuista terveen kudoksen leikkausmarginaaleista. Kasvaimen luonteesta riippuen hoitoon kuuluu usein myös sytostaatti eli solunsalpaajahoito.

Pehmytkudossarkoomia:

  • Liposarkooma
  • MFH (Maligni Fibroottinen Histiosytooma)
  • Leiomyosarkooma
  • Angiosarkooma
  • Rabdomyosarkooma
  • Desmoidituumori (ei varsinaisesti sarkooma, mutta diagnostiikka ja kirurginen hoito samankaltaista)

Yksityiskohtaista tietoa pehmytkudossarkoomien hoidosta voit lukea täältä ("Surgical treatment of soft tissue sarcomas", Pentscho Popov, 2006).

Sarkoomapotilaiden diagnostiikan ja hoidon toteutan Syöpäsairaala Docrateksessa.