KORJAAVA KIRURGIA

Haava syntyy, kun vamma tai kirurgin veitsi aiheuttaa ihoon syvän kudosvaurion. Kukaan meistä ei selviä elämästä ilman haavoja. Elimistö osaa onneksi itse korjata haavat arviksi. Joskus paranemisprosessiin on kuitenkin syytä puuttua plastiikkakirurgisin menetelmin.

Traumaattinen haava syntyy vamman seurauksena. Sen paikkaan, syntymekanismiin, muotoon tai kudostuhon määrään ei voida vaikuttaa.

Traumaattisen haavan hoidossa on tärkeää huolehtia siitä, että hyvät edellytykset haavan paranemiselle ovat olemassa. Haava on syytä puhdistaa huolellisesti ja poistaa mekaanisesti hiekan muruset, lasinpalat jne. Haavan repaleiset reunat tulee tasoittaa. Mikäli haava on puhdas, voidaan se sulkea ompelein. Sulku tehdään hellävaraisesti tarpeetonta kiristystä välttäen niin, että haavan reunojen verenkierto säilyy hyvänä ja etteivät ompeleet aiheuta arpia.

Likaiset haavat on syytä jättää auki ja sulkea vasta muutaman päivän kuluttua.

Välittömästi haavan syntymisen jälkeen alkaa jo arpeutuminen. Siistireunainen, puhdas viiltohaava paranee usein huomaamattomaksi arveksi ja muuta hoitoa ei tarvita.

Miksi arvesta tulee ruma?

Arven paranemisprosessi saattaa lähteä väärään suuntaan, jolloin seurauksena on liikakasvanut eli
hypertrofinen arpi tai keloidi.

Arven liikakasvu voi johtua repaleisesta tai likaisesta haavasta, tulehduksesta tai potilaan synnynnäisestä taipumuksesta arven liikakasvuun. Selvää syytä arven liikakasvuun ei aina löydy. Liikakasvun ohella arven paikka, suunta ja muoto voivat olla huomiota herättäviä.

Milloin paranevaa arpea pitäisi tulla näyttämään plastiikkakirurgille?

Arven paranemisessa sen ulkonäkö tulisi koko ajan mennä parempaan suuntaan. Mikäli arpi on 3-4 vk kuluttua huomattavasti koholla, alkaa kutista tai kasvaa leveyssuunnassa, on syytä tutkia asiaa. Asiaan on myös jo alkuvaiheessa syytä puuttua, mikäli arpi selvästi supistuessaan kiristää ja vetää tervettä ihoa aiheuttaen toiminnallisen tai esteettisen haitan.

Mitä liikakasvavalle arvelle voidaan tehdä?

Ensisijaisena hoitona arven liikasvuun on silikonilaastari tai -voide. Käytän tämän lisäksi paljon suoraan arpeen annettua, vahvaa kortikoidi-injektiota (triamsinoloni). Kortikoidi-pistos joudutaan usein toistamaan muutaman kerran, 3 - 4 viikon välein.

Näillä hoidoilla saadaan liikakasvu useimmiten rauhoittumaan. Sen jälkeen on syytä odottaa, että arpi "kypsyy" ja muuttuu lopulliseksi. Arven kypsyessä se supistuu, laskeutuu ihon tasalle, väri muuttuu ja se pehmenee. Tähän menee noin 12 kuukautta.

Arpea voidaan pitää lopullisena, kun sen syntymisestä on kulunut noin vuosi. Tuolloin arvioidaan sen kypsyys, väri, koko, leveys, sijainti, suunta ja sen aiheuttama kiristys.

Mikäli arpi aiheuttaa toiminnallisen tai esteettisen haitan, on se järkevää korjata. Arpikorjausta ei yleensä ole järkevää lähteä tekemään ennen kuin arven syntymisestä on kulunut 12 kk.

Miten ruma arpi hoidetaan?

Ruman arven ensisijaisena hoitona on aina leikkaus. Leikkauksella pyritään korjaamaan se nimenomainen asia, joka haittaa. Levinnyt arpi ja ompeleen jäljet poistetaan kirurgisesti. Arven suuntaa muutetaan niin, että kiristys vähenee. Erilaisilla ommeltekniikoilla voidaan myös poistaa kiristystä haavan reunoista, jolloin arvesta tulee viivamainen. Arpi pyritään myös kääntämään luonnollisten ihopoimujen suuntaiseksi, jos mahdollista. Mikäli arpi aiheuttaa "kuromista", täytyy kiristystä poistaa erilaisin ihoplastioin tai -kielekkein.

Arpeen on myös saattanut jäädä asfalttia, kivenmuruja jne., jotka värjäävät sen tummaksi. Tuolloin puhutaan tatuaatiosta. Viivamaisessa arvessa tatuaatio voidaan poistaa leikkaamalla. Laajemmissa "asfaltti-ihottumissa" tehdään dermabraasio eli tatuaatiot hiotaan pois. Joskus tatuaatioiden poistossa värilaserin käyttö on menestyksellistä.

Arpikorjauksen jälkeen arpea seurataan ja mikäli liikakasvun merkkejä tulee, aloitetaan silikonilaastari-hoito sekä annetaan kortikoidi-injektioita.

Kun arpikorjauksen aiheuttama arpi on kypsynyt, arvioidaan tilanne vielä uudelleen. Tässä vaiheessa voidaan joskus tehdä arven reunojen tasoitus CO2-laserilla.

Mikä on keloidi?

Keloidi tarkoittaa arpea, joka kasvaa selkeästi alkuperäisen arven ulkopuolelle. Se on yleensä voimakkaan kutiseva, punoittava, kova ja ihosta koholla. Toisin kuin normaalisti paraneva arpi, keloidi ei rauhoitu itsestään. Keloidien kasvuun voi olla synnynnäinen taipumus, joskin se on valkoihoisilla harvinainen. Tavallisimpia paikkoja keloidille ovat korvalehdet ja rintakehä.

Miten keloidi hoidetaan?

Sekä liikakasvanutta arpea että keloidia hoidetaan toistuvin kortikoidi-injektioin sekä silikonilaastarein tai painetekstiilein. Pyrkimyksenä on saada kasvu loppumaan ja arpi kysymään.

Keloidiin ja liikakasvaneeseen arpeen liittyy huomattava (50-100%) uusiutumisriski arpikorjauksen jälkeen. Riski on erittäin suuri, mikäli korjaava leikkaus tehdään aktiivisessa vaiheessa. Uusiutunut keloidi on aina alkuperäistä suurempi.

Usein on järkevintä odottaa, että kasvu saadaan rauhoittumaan. Sen jälkeen voidaan tehdä korjausleikkaus. Korjausleikkaukseen yhdistetään aina leikkauksenjälkeinen kortikoidi-injektio ja joskus myös sädehoito.

Tatuoinnit tehdään kestämään koko elämän ajan. Tatuoinnin poisto saattaa kuitenkin tulla aiheelliseksi monestakin syystä. Tatuoinnin teema tai sijainti ei ehkä enää tunnu mielekkäältä, elämäntilanne on muuttunut ja tatuoinnista aiheutuu sosiaalista haittaa. Tatuointi voi olla myös
teknisesti epäonnistunut. Joskus tatuointiin käytetyt pigmentit aiheuttavat kroonista ihoärsytystä.

Tatuointeja kannattaa yleensä ensin yrittää poistaa laser-hoidoilla. Laserilla tehtävä poisto perustuu siihen, että lasersäde hajottaa pigmenttihiukkaset pienemmiksi, kuitenkaan vahingoittamatta kudoksia. Pienemmät pigmenttihiukkaset poistuvat ihosta elimistön omien solujen avulla.

Laser-hoidon etu on, että onnistuessaan se aiheuttaa vain vähän tai ei lainkaan arpea. Yleensä tatuointia saadaan vähintäänkin häivytettyä. Laserilla tehtävässä poistossa tarvitaan aina useita hoitokertoja. Laser-poiston huono puoli on, että tatuointia ei aina saa laserilla kokonaan poistettua. Laser-hoidon teho selviää vasta hoidon kuluessa.

Mikäli laser-poisto on epäonnistunut tai tatuointi halutaan kerralla pois, voidaan tehdä suora kirurginen poisto. Pienien tatuointien poisto onnistuu haavan "suoralla sululla". Suurissa tatuoinneissa tarvitaan ihonsiirteitä tai nk. kielekekorjauksia. Joskus vieressä olevaa ihoa venytetään ihon alle asetetuilla nk. expandereilla, jotta iho riittää haavan sulkuun.

Kirurgisesta poistosta jää aina arpi, joka kuitenkin useimmiten on aina huomaamattomampi kuin poistettu tatuointi. Arpien muoto ja sijainti voidaan suunnitella niin, että arpi vaikuttaa liittyvän johonkin lääketieteelliseen toimenpiteeseen, esimerkiksi murtumaleikkaukseen.

Ihmisen vatsanpeitteissä on synnynnäisesti heikkoja kohtia, jotka ikääntymisen tai raskaiden ponnistelujen seurauksena voivat pettää. Tuolloin vatsaontelon sisältö pullistuu ulospäin - muodostuu tyrä. Tavallisimpia ovat nivus-, reisi- ja napatyrät.

Vatsan alueen leikkausten seurauksena vatsaontelon seinämä on heikompi ja se voi pettää arven kohdalta - muodostuu arpityrä.

Kaikki tyrät voivat olla oireettomia, aiheuttaa epämiellyttävää pullotusta tai olla kivuliaita. Mikäli "tyräporttiin" työntyvä kudos joutuu puristuksiin, sen verenkierto heikkenee ja kudos joutuu kuolioon. Tuolloin seuraa voimakas kipu.

Häiritsevät tai kivuliaat tyrät on järkevää leikata. Kuroutuneet tyrät on leikattava päivystyksellisesti.

Teen tyräleikkauksia sekä erikseen, että yhdistettynä muihin toimenpiteisiin (esim. riippuvatsan korjausleikkaukseen).

Kieleke tarkoittaa kudossiirrettä, jossa on verenkierto. Tällaisia kudossiirteitä käytetään plastiikkakirurgiassa paljon. Kieleke voi olla ihoa, rasvakudosta, lihasta, luuta tai näiden yhdistelmiä.

Kielekkeellä korjataan kudospuutoksia. Sen avulla voidaan täyttää esimerkiksi syöpäleikkauksen jälkeisiä onteloita, korjata ihopuutoksia tai rakentaa poistetun rinnan tilalle uusi.

Käytän kielekekorjauksia ihosyövissä, rinnanpoiston jälkeisissä myöhäisrekonstruktioissa, ongelmahaavoissa sekä vammojen aiheuttamien kudospuutosten korjauksissa.